Valmistuminen - DONE!

Olipa hienoa kuulla ensi kertaa omat sanani keskustelussa: "Näin Kliinisenä Hypnoterapeuttina sanoisin, että.."

Tässä se on. Näyttökoe takana, kaikki opintoihin liittyvät harjoitetyöt tehtynä ja diplomin saapumista postitse Lontoosta odotellaan. <3

Vuoden kestänyt opiskeluaika oli todella rikasta aikaa. Olen saanut tutustua upeisiin ihmisiin ja ennen kaikkea erilaisiin näkökulmiin, kun puhutaan ihmisyydestä. Meitä opiskelijoita oli niin, niin monenlaisista taustoista. On ollut hienoa nähdä kuinka eri aloilla olevat ihmiset ovat ottaneet hypnoosin ja terapiatyöskentelyn sydämelleen ja ammatikseen. Kaikki nuo lähestymistavat ja mielipiteet.

Olin kurssilla ainoa kauneusalalta mukaan tullut opiskelija, ja huomasin nyt tämän lähes 30-vuotisen asiakaspalvelu-urani antaman ihmistuntemuksen ja ymmärtämisen arvon. Huomasin, kuinka paljon tiedän ihmisyydestä ja ihmisten mahdollisuuksista ajatella, tuntea ja kokea asioita. Alussa ajattelin - en taida kuulua tähän joukkoon, näillä muilla on niin paljon kokemusta hoitotyöstä, enemmän kuin minulla. Mutta sitten, pikkuhiljaa oivalsin oman sisäisen, vai sanoisinko "intuitiivisen" kyvyn tunnistaa ongelman ydintä. Kysyä oikeita kysymyksiä. Ja kykyä mennä lähelle asiakasta. Mistä se on tullut? Onko äitini sen minulle opettanut? Voi olla, tottakai. Mutta työni - vaikka voisi luulla - ei ole muotiin ja kauneuteen, nykymaailman korostuneeseen ulkonäköön liittyvistä asioista keskustelua. Vaan pikemminkin ihmisyyteen (rakastan tuota sanaa!!!) ja elämän ihmeisiin paneutuvaa, vahvaa kommunikointia. Olen jatkuvasti face-2-face ihmisten kanssa, jotka ovat kohdanneet menetyksiä. Hyvästelleet rakkaansa, tulleet haavoitetuksi rakkaittensa toimista, rakastaneet ja luottaneet pettyen. Ja myös tehden itse sitä samaa, omille rakkailleen. Olen jatkuvasti tekemisissä ihmisten kanssa, jotka ovat selvinneet uskomattomista elämän kolhuista. Palanneet elämään, sieltä äärilaidalta. Niin kaukaa jostain, mistä itse en tiedä olisinko selvinnyt.

Sankareita. Minulle jokainen ihminen on sankari. Oman elämänsä sankari. Nyt huomaan siteeraavani äitiäni, joka taannoin mainitsi minulle sosiaalialan työssään J. Karjalaisen biisin Sankarit.. Sanoen, "Jokainen meistä on tällainen. Sankari." <3 Ja niin juuri, juuri näin se on. Kiitos, äiti, viisaista sanoistasi. Kiitos J.Karjalainen tästä uskomattomasta sävellyksestä!

https://www.youtube.com/watch?v=V7rc6Xrw5_Q

Minäkin olen sankari, oman elämäni sankari. Haluan osata - ja nyt hypnoterapeuttina opettaa ja auttaa myös muita - muuttamaan oman elämän haasteet ja sankariuden lähteet viisaudeksi. Muuttamaan kokemukset, jotka voivat olla vahingoittavia, surullisia tai mitä muuta tahansa negatiivisia tunteita ja asenteita aiheuttavia kokemuksia. Sillä viisaudeksi muuttuneina nämä kokemukset ovat voimavaroja. Vahvuuksia. Ymmärrystä, empatian lähteitä. Rakkautta. Paremman ja tasapainoisemman elämän tae. Etappeja matkalla, jonka nimi on elämä.

Tavataan Maariankadulla niiden asioiden äärellä, jotka ovat sinun hyvinvoinnillesi tärkeitä.

Sillä ne ovat tärkeitä minullekin!

With Love,

Hanna